Psykoterapiaa Oulussa ja Haapavedellä
Apua masennukseen, ahdistukseen, pakko-oireisiin sekä parisuhdeongelmiin ja muihin elämän kipukohtiin.
Mitä psykoterapia on ja mihin se auttaa?
Psykoterapia on vuorovaikutuksellinen hoitomuoto, jossa keskustellaan hoitavan henkilön kanssa. Siinä puhutaan usein itsestä ja omasta elämäntilanteesta.
Psykoterapiasta on apua esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen, pakko-oireiden ja traumaperäisten ongelmien hoidossa, mutta myös vaikkapa kuormittavassa työtilanteessa tai parisuhdeongelmissa.
Psykoterapiassa voi käydä yksin tai mukana käynneillä voi olla esimerkiksi puoliso tai muita perheenjäseniä.
Psykoterapiassa tärkeää on potilaan ja terapeutin välinen suhde. Potilaan tulee saada kokea suhde niin turvalliseksi, että hän pystyy sen turvin avautua ja altistaa mielensä eheyttävälle muutokselle.
Meillä terapiaa sinulle antaa:
Ritva
Ritva Vatjus on erityistason perheterapeutti, työnohjaaja, ryhmänohjaaja ja hammaslääkäri. Lisäksi hän on väitellyt filosofian tohtoriksi ja toimii kliinisenä opettajana Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän on perehtynyt dialogiseen asiakasohjaukseen ja suorittanut DiaSek-kouluttajakoulutuksen.
Ritva on tehnyt terapiatyötä yli 10 vuoden ajan. Terapiatyössään hän on erityisesti suuntautunut perheiden ja parisuhteiden vuorovaikutusongelmien avaamiseen, sekä erityisesti masentuneiden äitien ja aikuistumisiässä olevien nuorten hoitamiseen. Ritvalla on pätevyys toimia Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian terapeuttina.
Emilia
Emilia Juntunen on lääkäri, ja häneltä voit saada lääkärin antamaa keskusteluterapiaa. Emilia on tehnyt mielenterveystyötä useiden vuosien ajan. Hän on suuntautunut erityisesti pakko-oireisten häiriöiden ja ahdistuneisuuden hoitoon, mutta myös muut mielenterveyden ongelmat ovat tutuksi tulleet ja kuuluvat hänen työnkuvaansa.
Hinnastot
Kuntoutuspsykoterapia-asiakkaat
Hoito | Käyntihinta | Hinta Kelakorvauksen jälkeen |
---|---|---|
Psykoterapeutin perheterapiakäynti 60min | 90€ | 26,09€ |
Psykoterapeutin perheterapiakäynti 90min | 116€ | 20,13€ |
Muut asiakkaat
Hoito | Käyntihinta | Hinta Kelakorvauksen jälkeen |
---|---|---|
Psykoterapeutin vastaanottokäynti 60min | 90€ | 90 € |
Psykoterapeutin vastaanottokäynti 90min | 116€ | 116€ |
Yleislääkärin antama yksilöterapia 45min | 90€ | 72€ |
Yleislääkärin antama yksilöterapia 60min | 100€ | 82€ |
Yleislääkärin antama yksilöterapia 90min | 120€ | 102€ |
Yleislääkärin antama perhe- tai pariterapia 60min | 100€ | 81€ |
Yleislääkärin antama perhe-tai pariterapia 90min | 120€ | 91€ |
KELA:n korvaama kuntoutuspsykoterapia
KELA:n kuntoutuspsykoterapia on psykoterapiaa, jonka kustannukset KELA korvaa suurelta osin. Se on tarkoitettu erityisesti työ- ja opiskelukykyä edistämään. Sitä voivat saada 16 – 67 -vuotiaat, joiden työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi ja työ- tai opiskelukyvyn arvioidaan paranevan tai säilyvän kuntoutuspsykoterapian avulla.
KELA:n kuntoutuspykoterapiasta korvaama summa lasketaan terapiamuodon perusteella. KELA voi myöntää tuen kuntoutuspsykoterapiaan 1 vuodeksi kerrallaan. Saman asian vuoksi saatuun kuntoutuspsykoterapiaan KELA voi myöntää tuen enintään 3 vuodeksi yhteensä.
Miten haen KELA:n kuntoutuspsykoterapiaa?
- Käyn lääkärissä ja lääkäri toteaa, että minulla on mielenterveyden häiriö.
- Mielenterveyden häiriön hoito jatkuu vähintään 3kk ajan. Tapaan psykiatria vähintään 2 kertaa.
- Pyskiatri arvioi tilanteeni sekä kuntoutuksen tarpeen ja tarvittaessa kirjoittaa lausunnon kuntoutuspsykoterapiaa varten.
- Haen KELA:sta tukea kuntoutuspsykoterapiaan. Hakemukseen tarvitsen liitteeksi psykiatrin kirjoittaman lausunnon
Ota yhteyttä meihin, niin autamme sinua kuntoutuspsykoterapian hakemisessa. Meidän kautta järjestyy hakuprosessiin vaadittavat käynnit ja lausunnot.
Lyhyt katsaus psykoterapiasuuntauksiin
Psykoterapiasuuntauksia on erilaisia, ja eri koulukuntien psykoterapeutit voivat lähestyä potilaan tilannetta vähän eri tavoilla. Toipumisen kannalta olennaisempaa on kuitenkin se, millainen yhteistyösuhde asiakkaan ja terapeutin välille muodostuu, kuin se, mitä koulukuntaa terapeutti edustaa.
Esittelemme tässä muutamia yleisimpiä psykoterapiasuuntauksia.
PSYKOANALYYSI ja sen rinnalle kehittynyt PSYKODYNAAMINEN PSYKOTERAPIA pohjautuvat Sigmund Freudin (kuvassa) ajatuksiin mielen rakenteesta. Freudin mukaan mieli rakentuu 3 tasosta (id = viettipohja, superego = yliminä ja ego = minä). Psykoanalyyttisessa teoriassa painotetaan alitajunnan voimaa ja sitä, että lapsuuden kokemukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen mitä me nykyhetkessä koemme.
Psykoanalyysissa potilas usein lepää sohvalla ja puhuu vapaasti assosioiden mitä mieleen tulee, jolloin terapeutti on enemmän kuuntelijana. Psykodynaamisessa psykoterapiassa tavallisesti istutaan ja ollaan katsekontakstissa terapeutin kanssa, ja terapeutti on aktiivisemmin mukana keskustelussa.
KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA keskitytään ajatuksiin ja uskomuksiin. Siinä ajatellaan, että ongelmalliset tunteet johtuvat ongelmallisesta tavasta ajatella. Tunnemaailmaa pyritäänkin muokkaamaan ajattelutapaa muokkaamalla.
Esimerkiksi jos potilaalla on uskomus, että rakkautta voi saada vain ansaitsemalla, hän saattaa uupua läheisissä ihmissuhteissa pyrkiessään toimimaan täydellisesti, jotta ansaitsisi rakkauden. Kun hän tulee tietoiseksi tästä uskomuksestaan, hän voi tarkastella sitä terapeuttinsa kanssa. Tarkastelun myötä uskomus voi muuttua, ja potilas alkaa uskomaan, että rakkautta voi saada myös ilman ansioita. Tämän jälkeen potilaan on helpompi olla ihmissuhteissaan, kun paineet rakkauden ansaitsemisesta hellittävät.
KOGNITIIVIS-ANALYYTTISESSA PSYKOTERAPIASSA (KAT) yhdistetään psykoanalyyttisen teorian ilmiöitä ja kognitiivisen psykoterapian menetelmiä. KAT:ssa tutkitaan vuorovaikutussuhteita ihmisten välillä, sekä oman mielen eri osien välillä. Siinä perehdytään havainnoimaan sitä, millaisia rooleja potilas ottaa, ja miten hän asemoi itsensä suhteessa muihin (ja itseensä).
Terapian tavoitteena on että potilas sekä alkaa tiedostamaan ongelmallisia suhtautumistapojaan, että pystyy käsittelemään niitä kokemuksia, jotka tähän ovat johtaneet. Tätä kautta avautuu mahdollisuus toisenlaiseen tapaan suhtautua itseensä ja muihin.
Esimerkiksi potilas on voinut joutua lapsuuden perheessään alistujan rooliin. Hän on oppinut näkemään itsensä mitättömänä, ja muut alistavina. Hän voi edelleen toistaa tätä asetelmaa nykyisissä ihmissuhteissaan. Hän asettuu mitättömäksi suhteessa muihin, ja tietämättään kutsuu ympärillä olevia ihmisiä suhtautumaan itseään kohtaan alistavasti. Kun potilas tulee tietoiseksi tästä, ja hän saa käsitellä niitä kokemuksia, jotka tähän on johtanut, hänelle tulee mahdolliseksi nähdä itsensä myös tasa-arvoisena muiden kanssa ja löytää tasa-arvoisia tapoja olla ihmissuhteissaan.
KAT:lle tyypillistä on, että potilaan ongelma pyritään määrittelemään hyvin selkeästi. Myös suunnitelma siitä, miten ongelmaan tartutaan, tehdään usein järjestelmällisesti ja selkeästi. KAT:lle tyypillisiä työkaluja ovat esimerkiksi kirjeet, joita terapeutti kirjoittaa potilaalle kertoen niiden avulla omia näkemyksiään potilaan tilanteesta.
RATKAISUKESKEISESSÄ PSYKOTERAPIASSA tämänhetkiseen tilanteeseen pyritään löytämään ratkaisu katsomalla tulevaisuuteen. Potilasta rohkaistaan luomaan mielikuva siitä, että asiat ovat hyvin. Miten asiat silloin ovat? Tämä mielikuva aiheuttaa vetovoimaa, ja kyseistä vetovoimaa käytetään hyväksi siinä, että mieli saadaan avattua uusien ratkaisujen löytymiselle.
INTEGRATIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA psyykkisiä ongelmia tarkastellaan eri näkökulmia yhdistellen. Siinä pyritään hyödyntämään tutkimuksen tuomaa tietoa tehokkaasta psykoterapeuttisesta hoidosta koulukuntiin katsomatta.